Maalämpöjärjestelmän riittävä mitoitus säästää myöhemmiltä kustannuksilta

Lämmitysjärjestelmämitoituksessa tulee lähtökohtaisesti ottaa huomioon lämmityksen ja käyttöveden tarpeet, jotta lämpöä saadaan käyttöön riittävästi. Varsinkin maalämpöjärjestelmää hankittaessa tulisi varmistaa, että järjestelmä toteutetaan kerralla hyvin ja, että se on oikein mitoitettu.

Kun maalämpöjärjestelmä suunnitellaan huolellisesti, saneerauskohteissa saadaan aikaan vähintäänkin ne säästöt, mitä on etukäteen laskettu eikä investoinnista seuraa yllättäviä lisäkuluja. Lämmitysjärjestelmissä investointi on kohtalaisen suuri ja pitkäikäinen. Lisäksi maalämpöjärjestelmiä on melko hankala muokata perusteellisemmin jälkikäteen.

Projektipäällikkö Jarno Kanninen lämpöpumppuja toimittavasta Stiebel Eltron Oy:sta kertoo, että liian usein törmätään sellaiseen ilmiöön, että taloyhtiöissä varataan paikat varalämpökaivoille siltä varalta, että kaivokentän mitoitus jääkin vajaaksi.

”Eli ensin kokeillaan, että toimiiko järjestelmä vähemmillä kaivoilla, sitten todetaan, ettei toiminut, ja jälkikäteen otetaan lisää lämpökaivoja käyttöön. Muutostyöt jäävät aina jonkun maksettaviksi”, Jarno Kanninen kertoo.

Pitkäaikainen investointi lämpöpankkiin

Kannisen mukaan myyjän tehtävänä on huolehtia, että järjestelmä on mitoitettu oikein. Mikäli myyjäliike tai urakoitsija ei itse mitoita, heidän on hankittava suunnittelu asiantuntijataholta. Kaivot ja lämpöpumppujärjestelmä tulee olla mitoitettu siten, että järjestelmä pystyy tuottamaan lämpöä nyt ja tulevaisuudessa, yhdellä kertainvestoinnilla - eikä vain takuuajan loppuun saakka.

Maalämpöjärjestelmien mitoituksessa olisi hyvä ottaa huomioon sekä nykyinen että tuleva käyttötapa. Tulevien käyttötarpeiden ennakointi voi olla hankalaa, ja siksi se yleensä unohdetaan.

”Maalämpöjärjestelmä on investointina hyvin pitkäikäinen. Sitä ei tulla purkamaan pois parin vuoden päästä eikä vaihdeta noin vain uuteen. Esimerkiksi kaivokentän kustannukset ovat monesti puolet investoinnista ja kaivojen elinikä on useita kymmeniä vuosia. Maalämpöjärjestelmässä investoidaan itseasiassa lämpöpankkiin. Jopa 4/5 lämpöenergiasta on peräisin keruupiiristä ja yhdellä viidenneksellä pyöritetään kompressoreita”, Jarno Kanninen linjaa. Kaivojen mitoitus tulee aina olla riittävä, muttei myöskään ylitehoinen, jottei investoinnin hinta nouse kohtuuttomasti.

”Puhtaasti teknisessä mielessä on tietysti aina parempi, mitä suurempi energianlähde on. Keruupiirin mitoitus vaikuttaa suoraan lämpöpumppujärjestelmän toimintaan. Lämpökaivojen lämpötila putoaa tyypillisesti useampia asteita ensimmäisten vuosien aikana. Alimittainen kaivokenttä saattaa siis toimia muutaman vuoden kohtuullisesti, jonka jälkeen sen lämpötilat ovat pudonneet niin alas, että se vaikuttaa heikentävästi lämpöpumpun toimintaan. Tai maalämpöpumppu ei ylipäätään toimi. Tyypillinen takuuaika on muutaman vuoden jälkeen päättynyt ja myyjäliikettä voi olla haastava saada osallistumaan kustannuksiin”, Jarno Kanninen kuvailee mahdollisia kaivokentän alimitoituksen seurauksia.

Osateho syö sähkövirtaa

Riittävän lämmin kaivo näkyy lämpöpumpun hyötysuhteessa ja eliniässä kohentavasti. Nämä taas vaikuttavat suoraan lämmitysmaksuihin alentavasti. Lämpöpumppujärjestelmien mitoituksesta puhuttaessa moni uskoo, että osatehoinen järjestelmä on oikea tapa toteuttaa järjestelmä. Osateho tarkoittaa, että lämpöpumpun teho mitoitetaan kattamaan esimerkiksi 80 % huipputehosta ja tehdään lopputeho vaikkapa sähkövastuksilla. Jarno Kannisen mukaan tähän tapaan mitoitettuna lämpöpumppujärjestelmä tuottaa kuitenkin 97 % kaikesta lämmitysenergiantarpeesta, koska huipputehon vaatimia pakkaspäiviä on suhteellisen vähän.

Osatehomitoituksella voidaan laskea hieman investoinnin hintaa, kun voidaan tarjota teholtaan pienempi lämpöpumppu, ohuemmat putket ja vähemmän kaivoja. Osatehojärjestelmän hankintaa harkittaessa olisi hyvä kuitenkin tiedostaa, millaisia kustannuksia investoinnissa säästäminen tuo mukanaan.

”Lämmönkeruupiiri tulee mitoittaa talon tarvitseman lämmitysenergian mukaisesti, eikä esimerkiksi lämpöpumpun kaivosta ottaman tehon mukaisesti. Onneksi tämä asia ymmärretään alalla nykyään yhä paremmin. Jos kiinteistön tehontarve on 100 kW ja asennetaan 60 kW lämpöpumppu, ei kaivoja voida mitoittaa vain lämpöpumpun 60 kW tehon mukaan, sillä maalämpöpumpulle kertyy huomattavasti suurempi määrä käyntitunteja, kuin sille kertyisi asennettuna 60 kW kiinteistöön ja rasitus kaivoille olisi liian suuri”, Jarno Kanninen selittää.

Kannisen mukaan osatehomitoituksen lähtökohtana ei saisi olla pyrkimys reilusti alhaisempaan kaivoinvestointiin kaivojen määrää oleellisesti vähentämällä.

”Osatehoisen järjestelmän sähkövastukset vaativat virtaa. Suurempi virrantarve tarkoittaa yleensä suurempia sulakkeita. Suuret sulakkeet taas tarkoittavat suurta perusmaksua ja mahdollisesti mittavia muutostöitä sähkökeskukseen. Usein tarjouksissa lukee, että tilaaja vastaa sähköliittymän suurentamisesta sekä muista kustannuksista. Takaisinmaksuaikalaskelmissa ei oteta huomioon huomattavasti kasvanutta perusmaksua, saati tulevaisuuden perusmaksupainotteista sähkönhinnoittelumallia”, Kanninen kuvailee osatehojärjestelmän haasteita.

Käyttövettä lämpöä puskuroimalla

Kannisen mukaan maalämpöjärjestelmä tulee mitoittaa aina tapauskohtaisesti, eikä siihen ole yhtä oikeaa tapaa. Maalämpöjärjestelmissä tulisi varautua myös käyttöveden valmistukseen riittävällä varaajakoolla. Maalämpöpumppujen teho mitoitetaan lähtökohtaisesti lämmitystehontarpeen mukaisesti, jota esimerkiksi sähkövastukset voivat tukea kovimmilla pakkasilla. Myös käyttövesivaraajissa on usein sähkövastukset tukena tai varalla.

”Suuren asuinrakennuksen käyttöveden kulutuspiikkiä varten ei lämpöpumpputehoa ole järkevää teknistaloudellisesti mitoittaa, vaan puskuroidaan ennemmin lämpöä varaajiin. Näin lämpöpumpun osuus käyttöveden tuotannosta on hyvin korkealla tasolla. Jos käytetään pientä varaajakokoa tai turhan alhaista lämpöpumpputehoa käyttöveden lämmitykseen, joudutaan useimmiten turvautumaan sähkövastusten apuun käyttövedenkulutuksen ollessa suurimmillaan”, Jarno Kanninen Stiebel Eltronilta kertoo.

Olisiko energiatehokkaan maalämpöjärjestelmän hankinta teille ajankohtaista?

Palokan Putkipalvelu toimittaa huolella suunnitellut ja oikein mitoitetut maalämpöjärjestelmät teidänkin alueellanne.

Soita numeroon 040 558 6972 ja tilaa meiltä ilmainen maalämpökartoitus!

Kutsu meidät ilmaiselle kartoituskäynnille

Siirry lomakkeeseen

Hyödynnä kotitalousvähennys

 

Kotitalousvähennystä voivat saada kaikki yksityiset henkilöt ostaessaan palveluita kotiin tai vapaa-ajan asunnolle. Vähennykseen oikeuttavat esimerkiksi tavanomainen kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä, kunnossapito- ja perusparannustyöstä sekä tietotekniikan asennus- ja neuvontapalveluista. Lämmitysjärjestelmän uudistaminen kuuluu kunnossapito- ja perusparannustöihin.

Lämmitysremontista kotitalousvähennystä haetaan saman vuoden aikana niin, että teetetyt työt ilmoitetaan verottajalle esitäytetyssä veroilmoituksessa. Verottaja tekee vähennyksen suoraan verosta, ja saat hyödyn veronpalautuksena.

Vuonna 2017 kotitalousvähennyksenä voi saada 50 % Palokan Putkipalvelun arvonlisäverollisesta työkorvauksesta, siis lämpökaivon porauksesta sekä asennustöistä. Laiteostoista ei voi tehdä kotitalousvähennystä. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 2 400 €/hlö, jolloin pariskuntaa kohden kokonaisvähennys voi olla enintään 4 800 €.

» Lue lisää

Lataa ilmainen poistoilman lämmöntalteenottojärjestelmän -esite

Lataa esite


Kutsu meidät ilmaiselle kartoituskäynnille

Lähetä yhteystietosi meille oheisella lomakkeella, niin otamme yhteyttä ja sovimme yhdessä ajan kartoituskäynnille. Koskee urakkatarjouksia, ei huolto-/korjauskäyntejä.

Solidet AA-luokitus 2013